Asiakastarinat

Älyä yllesi

Eivätkö älykellot tai -vaatteet vielä innosta? Viiden tai kymmenen vuoden päästä saatamme pukea yllemme teknologiaa yhtä luontevasti kuin tänään katsomme uutiset puhelimesta.

Wearables eli päälle puettava teknologia saattaa tuntua hifistelevien miesten ly_yllesi_310x230.pngleikkikentältä. Kuinka moni meistä säntää oikeasti kauppaan ostamaan uuden Apple Watchin, kun se saapuu myyntiin? Tai moniko kulkisi kadulla Google Glass -älylasit päässään?

Alaan kohdistuu silti suuria odotuksia maailmalla. Myös Suomessa sen ympärillä pöhisee, eikä ihme.

Nokia kehitti aikanaan kännyköiden ohella wellness-sovelluksia, ja nyt joukko sen entisiä työntekijöitä vie alaa eteenpäin startup-yrityksissä. Yksi niistä on Technopoliksen tiloissa toimiva optisen rannesykemittarin kehittänyt espoolainen PulseOn.

− Uskomme, että ihmiset haluavat mitata itseään yhä enemmän saadakseen tietoa hyvinvoinnistaan. Koko wearables-toimialan kasvuennusteet ovat kovat, vaikka se on vielä lapsenkengissä, luonnehtii toimitusjohtaja Tero Mennander.

PulseOn kuvaa tuotettaan ”maailman helpoimmaksi sykemittariksi”, sillä sen kantajan ei enää tarvitse säätää sykevöiden ja -antureiden kanssa. Laitteeseen kytkettävä puhelinsovellus antaa palautetta liikunnan vaikutuksista kuntoon ja ohjaa saavuttamaan tavoitteet.

Salamakasvu tulossa?

Toinenkin espoolaisyritys, Omegawave, hyödyntää Nokian perintöä. Sen pilottituote on huippu-urheiluvalmennukseen tarkoitettu sydän- ja aivosähkökäyrien mittausjärjestelmä. Laite kertoo, millaiseen rasitukseen urheilija on kulloinkin valmis. Sen avulla voidaan myös ehkäistä vammoja.

− Wearables-markkinat ovat tällä hetkellä globaalisti 3–5 miljardin euron luokkaa. Jotkut ennustavat niiden kasvavan 15 miljardiin viidessä vuodessa, toiset peräti 50 miljardiin, kertoo Omegawaven toimitusjohtaja Gerard Bruen.

− Kukaan ei vielä tiedä, mihin kehitys johtaa. Juuri se tekee tästä niin jännittävää!

Sykemittareiden perintöä jatkavat kehonmittauslaitteet ovat vain yksi alan sovelluksista. Äly on löytänyt tiensä myös vaatteisiin, ja niissä saattaa muhia tulevaisuuden jättipotti.

Kuopiolainen Myontec on alan pioneereja maailmassa urheiluvaatepuolella. Sen älysortsit mittaavat suorituksen aikana lihasten toimintaa ja rasitusta. Yritys on palkittu alan johtavilla messuilla ja huomattu The New York Times -lehteä myöten.

− Urheilu on ensimmäinen osa-alue, jolla vaatteisiin piilotettua älyä hyödynnetään. Tulevaisuudessa suurimmat mahdollisuudet piilevät terveydenhoidossa ja kuntoutuksessa, Myontecin toimitusjohtaja Pekka Tolvanen povaa.

Huvia ja hyötyä

Toistaiseksi puettava äly kiehtoo ostajia ensisijaisesti ajanvietteenä. Huippu-urheilusovellukset kuitenkin vihjaavat, mihin suuntaan ollaan menossa.

Kymmenen vuoden päästä kotona asuvan vanhuksen alusvaatteet ehkä mittaavat verenpaineen ja sykerasituksen tai kehottavat ottamaan unohtuneen lääkkeen. Kuntoutuja voi puolestaan säädellä liikerasitustaan laitteella, joka myös varoittaa virheasennoista.

Yksi sovellusmahdollisuuksista on työturvallisuus. Savusukeltajien tai arktisten olosuhteiden kalastajien vaatteisiin voidaan jonain päivänä piilottaa vaaroista varoittavaa tekniikkaa.

Alan pioneerit uskovat sekä hyöty- että huvinäkökulmaan.

− Riippuu tuoteryhmästä, kumpi korostuu tulevaisuudessa enemmän. Älykellot saattavat kallistua viihteen puolelle, mutta biometrisissä sensoreissa on jo nyt vahvasti mukana kannustavuus. Kun kuntoilija näkee kehityksensä, hän saa motivaatiota jatkaa terveitä elintapoja, PulseOnin Mennander pohtii.

− Myös työergonomian valvonta ja ongelmien ennaltaehkäisy voivat nousta todella isoksi segmentiksi kehityksen edetessä, veikkaa puolestaan Myontecin Tolvanen.

Suomalaiset apajilla

Omegawaven Bruenin mukaan Suomessa on paljon potentiaalia wearables-alan kärkikahinoihin myös alkuvaiheen jälkeen. Bruen lukeutuu entisiin nokialaisiin, mutta hänen luotsaamansa yritys on lähtöisin Yhdysvalloista ja teknologia Venäjältä. Suomalainen Omegawavesta tuli pari vuotta sitten.

− Täällä on valtavasti alan osaamista. Siitä kannattaa olla ylpeä, ja mahdollisuuksiin on syytä tarttua, hän uskoo.

− Pienten yritysten tärkein tehtävä on löytää oikeat kumppanit, jotta ne voivat pärjätä maailmanluokan jäteille. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kilpailu on luultavasti todella kovaa ja markkinoilla on tuhansia pelureita.

Samaan uskoo PulseOnin Mennander.

− Jotta bisneksessä pärjäisi, on oltava vahva kilpailuetu. Omat innovaatiot on suojattava patentein, jotta kilpailijat eivät pääse kopioimaan niitä. Myös kansainvälistä rahoitusta on haettava heti, hän luettelee.

PulseOn kertoo optisen sykkeenmittausteknologiansa olevan tarkempi kuin yhdelläkään kilpailijoista, esimerkiksi jätteihin kuuluvalla Philipsillä. Omegawave puolestaan voi ylpeillä sillä, että yhtiöllä on toistaiseksi ainoana maailmassa tuote, joka mittaa ja analysoi kolmea kehon toimintaa kerralla: sydämen, aineenvaihdunnan ja keskushermoston.

Myontec on lihasmittauksessa edelläkävijä, mutta ainakin kaksi pohjoisamerikkalaista kilpailijaa on kärkkymässä samoja markkinoita.

− Voi olla, että pienten toimijoiden on jatkossa yhdistettävä voimansa joillain wearables-tuotealueilla, toimitusjohtaja Tolvanen povaa.

Terveysteknologia lyö läpi

Mistä älytuotteista tulee menestystarinoita ja mistä ei, on vasta arvausten kohteena. Myontecin Tolvanen uskoo, että älykellot jättävät parissa vuodessa taakseen nyt kulta-aikaa elävät aktiivisuusrannekkeet. Älylasit saattavat korvata esimerkiksi autojen hands free -laitteet viiden vuoden sisällä.

Älyvaatteiden yleistyminen sen sijaan edellyttää nykyistä parempaa elektroniikan integrointia tekstiilien sisään.

− Ammattiurheilupiireissä tietyt älyvaatteet otetaan käyttöön 1–3 vuoden kuluessa, kuntoutuksessa 2–5 vuodessa. Suurelle yleisölle ensimmäiset älyvaatteet kelpaavat 5–10 vuoden päästä, Tolvanen arvioi.

Mennander ei lähtisi lyömään vetoa älykellojen läpimurrosta, mutta elintoimintojen mittaamisesta hän ennustaa pitkäaikaista trendiä. Bruen puolestaan muistuttaa, että kaksi tai kolme vuosikymmentä sitten tietotekniikan kehitys oli samassa vaiheessa kuin puettavan älyn nyt.

− Kuka olisi silloin uskonut, mihin kaikkeen käytämme tietokoneita? Ja kuka olisi arvannut, että haluamme vaikkapa kuljettaa tuhansia musiikkikappaleita taskussamme? Niin vain kävi, hän toteaa.

Yhtä mieltä kolmikko on siitä, että terveysteknologia on tulevaisuuden sana. Länsimaissa väestö vanhenee ja asuu pidempään kotona. Köyhissä maissa itsemittaus voi korvata kalliita sairaalalaitteita.

Mennander povaa, että itsensä mittaamisen trendistä eli self quantifyingista saattaa tulla jopa yhteiskunnallinen normi:
− Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voivat jatkossa edellyttää, että kuluttajat seuraavat omaa terveyttään.