Mitä uutta

IoT = esineet internetissä

Koskettaako esineiden internet myös meitä? Ehdottomasti. Asiantuntijoiden mukaan se muuttaa kaiken liiketoiminnan, ehkä jo vuosikymmenessä.

Liike-elämän vallankumous, arjen mullistuminen, kansantalouden kaivattu sampo. Ilmiötä kuvataan monella tavalla, mutta ydin on yhteinen: pian kaikki koneet ja laitteet pystyvät kommunikoimaan tietoverkoissa, samaan tapaan kuin ihmiset.

Näkökulmasta riippuen puhutaan esineiden tai asioiden internetistä, teollisesta internetistä tai kaiken internetistä, englanniksi lyhennettynä IoT (Internet of Things).

Asiantuntijat patistelevat yrityksiä heräämään ilmiöön kaikilla aloilla. IoT:n amerikkalaispioneeri General Electric arvioi, että nettiin kytkettävien laitteiden määrä ylittää viiden vuoden kuluttua 50 miljardia, mikä on liki 10 000 kertaa Suomen väkiluvun verran!

Kun kaikki nämä laitteet keräävät dataa ja viestivät sitä eteenpäin jalostettavaksi, bisneksen vainuavilla on vain taivas kattona.

It-alan ulkopuolisetkaan toimijat eivät voi sivuuttaa kehitystä. Sovellukset ujuttautuvat kaikkialle, kuluttajatuotteista hallinnon ja valmistuksen prosesseihin.Kuusinen_310x230.png

− Isot toimijat ovat panostaneet teolliseen internetiin jo pitkään, mutta pk-yritykset heräilevät hitaammin. Analogian aikakaudella alkanut kehitys lähti lentoon digitaalisuuden myötä, ja viisi viime vuotta tahti on kiihtynyt huimasti, kuvaa Tieto Oyj:n teollinen internet -liiketoiminnan myyntijohtaja Jukka Kuusinen.

Päättäjien visioissa IoT on nostettu jopa Suomen pelastajaksi. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Älyketjun monta porrasta

Esineiden ja teollisuuden internet avaa mahdollisuuksia kaikenkokoisille toimijoille, tiivistää viitisentoista vuotta ilmiön parissa puuhannut Kuusinen. Digitekniikka tuo laitteille oman ”identiteetin” ja IP-osoitteen. Näin ne kytkeytyvät tietoverkkoihin ja pystyvät toimimaan siellä itsenäisesti.

Laitteisiin upotetut sensorit keräävät ympäriltään mittausdataa, kuten nopeuteen, ilmanlaatuun, tärinään, lämpötilaan, sijaintiin tai ostotapahtumiin liittyviä tietoja. Tietomassat – joita kutsutaan myös big dataksi – välittyvät verkossa datavarastoihin, joista käsin niitä voidaan jalostaa ja analysoida.

Kahdensuuntaiseen älyketjuun tarvitaan monenlaista tekniikkaa: mittalaitteita antureineen, reitittimiä, ohjelmistoja ja näiden käyttämiä alustoja.

− Tietyillä toimialoilla, kuten energiabisneksessä, teollisuuden internet on varsin pitkällä. Automaattinen mittarinluenta on hyvin kehittynyttä, Kuusinen mainitsee.

Useimmille aloille sovellukset ovat kuitenkin vasta tulossa. IoT mahdollistaa esimerkiksi tuotantolaitoksissa ja varastoissa automaation lisäämisen ja etävalvonnan.

− Hankintaketjussa konekommunikaatio tehostaa huolintaa, tavarankäsittelyä ja jakelua. Ketjun optimointi tuo mittavia säästöjä, Kuusinen havainnollistaa.

Yhtenä teollisen internetin suomalaisista edelläkävijöistä tunnetaan Konecranes, jonka nostolaitteet ovat saaneet rinnalleen muun muassa automaattisen varastojärjestelmän ja globaalin etähuoltopalveluverkoston.

Tehokkuutta ja uutta arvoa

Datan mittaus, kerääminen ja varastointi luovat vasta pohjan olennaiselle − eli raakatiedon jalostamiselle hyötykäyttöön. IoT:n avulla tuotantoa ja prosesseja voidaan tehostaa jopa kymmenillä prosenteilla. Samalla se synnyttää uutta liiketoimintaa, tuulettaa vanhoja malleja ja parantaa asiakaskokemusta.

Teollisuudessa ilmiö näkyy etenkin siinä, että perinteisestä valmistuksesta siirrytään kohti palvelukokonaisuuksia.

Kuluttajille IoT on tuonut muun muassa keskenään kommunikoivan viihde-elektroniikan, älykkäät lämmitysjärjestelmät sekä dataa pilveen analysoitavaksi keräävät kehontoimintomittarit. Seuraavina saattavat tulla itsenäisesti tilauksen tekevät ravintolapöydät tai sijainnin ja henkilöprofiilin mukaan markkinoitavat paikallispalvelut.

Bisnes lasketaan biljoonissa

General Electric ennustaa IoT:n kasvattavan maailmantaloutta seuraavien 20 vuoden aikana peräti 15 biljoonalla Yhdysvaltojen dollarilla, mikä on lähes 14 000 miljardia euroa. Tutkimusyhtiö Gartner on povannut IoT-markkinan arvoksi Suomessa jo viiden vuoden päästä 1,4 miljardia euroa.

− Kasvun mahdollisuudet yrityksille ovat huimat yksistään teollisessa internetissä. Päälle tulee kuluttajapuoli, joten epäilemättä puhutaan biljoonaluokan summista, uskoo oululaisen Haltian Oy:n perustajiin kuuluva Ville Ylläsjärvi.

Vuonna 2012 aloittanut Haltian on lähtenyt IoT-bisnekseen erityisesti langattomien laitteiden ja ohjelmointialustojen luojana.

Teollisen internetin sopimusvalmistajaksi profiloituneen Tiedon Jukka Kuusinen kuvaa alan mahdollisuuksia ”astronomisiksi”.

− Kyse lienee enemmästä kuin osaamme arvatakaan. Isoilla yrityksillä on enemmän menetettävää, jos ne eivät reagoi ajoissa. Pienemmillä on ensisijaisesti voitettavaa, koska ne voivat omaksua heti moderneimman teknologian, Kuusinen uskoo.

Kultaa kalliimpi tietoturva

Pelkkää autuutta IoT ei toki lupaa. Kun kaikki siirtyy verkkoon, myös riskit lisääntyvät. Ylläsjärvi muistuttaa, että verkottuneessa yhteiskunnassa käyttäjien vastuu kasvaa ja yhteistyökumppanit on valittava tarkkaan.

− Luotettavuus nousee yhä tärkeämmäksi kriteeriksi. Tietoturvayrityksille avautuu tässä valtava bisneskenttä, hän huomauttaa.

Kuusinen ja Ylläsjärvi uskovat IoT:n olevan monella saralla vasta alkutekijöissään. Gartnerin selvityksessä puolella suomalaisorganisaatioista ei ollut viime kesänä IoT:n mahdollisuuksien hyödyntämiseen lainkaan suunnitelmia.

− Yrityskulttuuri on Suomessa usein varovaista, ja päätöksentekoa lykätään odotettaessa oikeaa hetkeä. Toisaalta täältä löytyy myös rohkeita ja innovatiivisia pelureita sekä vahvaa alan tietotaitoa. Mahdollisuuksia siis riittää, Ylläsjärvi pohtii.

Yrityskohtaisia IoT-ratkaisuja räätälöivä Tieto haluaa osaltaan puskea junaa liikkeelle kokoamalla älyketjun toimijoita yhteen.

− Kaikki lähtee palvelulogiikasta: tarvitsemmeko me parannuksia bisnekseen, tai tarvitsevatko asiakkaamme? Kannattaa kokeilla rohkeasti ja olla ennakkoluuloton. Erilaisia ratkaisukomponentteja on jo valmiina, Kuusinen kannustaa.

 

Työhyvinvointia älykkäillä tiloillawellbeing.jpg

Älylaitteilla voidaan uudistaa myös toimitiloja. Työhyvinvointi kohenee esimerkiksi näin:

Työtuoleihin asennetaan painesensoreita, jotka tarkkailevat selkänojan asentoa ja sitä, kuinka kauan henkilö on istunut keskeytyksettä. Tuoli kehottaa istujaa korjaamaan ryhtiään tai jaloittelemaan.

Katosta pilkistävä putkenpätkä mittaa kokoushuoneen ilmanlaatua ja kohentaa ilmanvaihtoa hiilidioksidipitoisuuden noustessa.

Työhuoneen tai -tilan ovisensori tunnistaa käyttäjän ja säätää valaistuksen, lämpötilan ja työpöydän korkeuden sopivaksi. Kahviautomaattikin voi valmistaa räätälöidysti juuri oikeanlaisen juoman.

Tehdassalissa laite havaitsee kuormittavat työasennot ja varoittaa niistä ennen vaivojen syntymistä.

Toimitalon pysäköintihalli sujuvoittaa työmatkaa ohjaamalla tulijan automaattisesti vapaalle paikalle.

Lähde: myyntijohtaja Jukka Kuusinen, Tieto Oyj