Mitä uutta

Terveys muuntuu biteiksi

Itsemittaus, pilvipalvelut, etäkonsultointi, robotiikka… Digitaalisuus siivittää terveysteknologian uusiin ulottuvuuksiin. Piikkipaikoilla kärkkyy myös suomalaisyrityksiä.

healt310x230.jpgEpävarmassa maailmassa ainakin yhdellä toimialalla liikkuu taatusti rahaa aina: terveydenhuollossa.

Ala on konservatiivinen ja säännelty, mutta kustannuspaineet pakottavat julkiset mammuttiorganisaatiotkin avautumaan muutoksille. Jotta vanheneva väestö saataisiin hoidettua ja terveysmenot kuriin, avuksi on otettava uusi teknologia.

Se merkitsee ennen kaikkea digitaalisia ratkaisuja: oman terveydentilan mittaamista ja datan analysointisovelluksia, etähoivaa, virtuaalipalveluja, hoitorobotteja ja automaatiojärjestelmiä.

Jo nyt robotiikka auttaa leikkauksissa, syöpäpotilaat välittävät mittausdataa hoitotiimille ja magneettikuvat voidaan lähettää maailman toiselle laidalle tulkittaviksi.

Kenties meillä on seuraavaksi ihonalainen mikrosiru potilastietorekisterinä, tai huippukirurgi operoi polvemme Intiasta käsin robottikädellä. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat pärjäävät kotona pidempään etähoiva- ja turvajärjestelmien ansiosta.

Jättibisnes, suuret säästöt

Tulevaisuuden terveysbisneksen laajuudesta on vasta arvauksia. Globaalisti puhutaan joka tapauksessa jättisummista.

− Tuhansien miljardien eurojen arviotkaan eivät ole harvinaisia, toteaa markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen lääkehuollon automatisointiin erikoistuneesta NewIcon Oy:stä.

Villeimpiin veikkauksiin sisältyy useimmiten koko terveysteknologian kenttä. Se ulottuu perinteisistä sairaalasängyistä laboratoriolaitteisiin ja potilastietojärjestelmistä biolääketieteen innovaatioihin.

Silti jo digitaalisista innovaatioista muodostuu melkoinen kakku. Jotkut niistä – kuten yhä kehittyneempi mutta kallis diagnostiikka – pakottavat miettimään, mihin yhteiskunnilla ja yksilöillä on lopulta varaa. Valtaosa sen sijaan tuo kipeästi kaivattuja säästöjä.

Antibiootteja robotista

Tähän ajatukseen perustaa bisneksensä myös NewIcon. Teollisuusroboteilla aloittanut kuopiolaisyritys päätti suuntautua lääkkeiden varastoautomaatioon. Hiljalleen kenttää on laajennettu alan muihin automaattiratkaisuihin.

− Lääkevalmistuksessa sairaaloilla ei ole juuri muuta vaihtoehtoa. Laimennusrobotti pystyy valmistamaan suonensisäisiä antibiootteja isoissa erissä steriilisti. Käyttöaika ja tuotantokapasiteetti saadaan moninkertaistettua, Savolainen mainitsee esimerkkinä.

Vielä enemmän sairaala-arkea mullistavat hänen mukaansa älylääkekaapit. Niitä toimitettiin juuri Kuopion sairaalalaajennuksen leikkaussaleihin, teho-osastolle ja heräämöön.

− Kaapin sensorit tunnistavat käyttäjän, ja sairaala-apteekki saa reaaliaikaisesti tiedot lääkemenekistä kullakin osastolla.

Savolaisen mukaan nykymallissa kukaan ei välttämättä tiedä, mitä lääkkeitä käytetään ja kenen antamina. Osittain siksi lakisääteiset velvoitevarastot sitovat turhaan pääomia.

Hoitorutiinit pilvessä

Kuluttajalle tutuimpia terveysinnovaatioita lienevät erilaiset kehontoimintomittarit nettisovelluksineen. Tulevaisuudessa terveydentilan kontrollointi saattaa levätä valtaosin yksilön harteilla.

Tietyissä sairauksissa, kuten ykköstyypin diabeteksessä, näin on ollut jo pitkään. Helsinkiläinen Mendor Oy haistoi markkinaraon ja lähti kohentamaan diabeteksen hoitoa digitekniikan avulla. Ensimmäisenä lanseerattiin taskukokoinen verensokerimittari, joka hoitaa välttämättömät rutiinit vaivatta.

Uusin tuote on mittarin, pilvipalvelun ja hoitolaitosten analyysijärjestelmän yhdistävä kokonaispaketti.

− Olimme 25- ja 26-vuotiaita opiskelijoita perustaessamme firman, ja epäilijöitä riitti. Pääsimme Technopolis Venturesin yrityshautomoon pariksi vuodeksi, ja se siivitti meidät alkuun, toimitusjohtaja Kristian Ranta muistelee.

Yhdeksän vuotta myöhemmin Mendor on myynyt 180 000 verensokerimittaria, etupäässä Länsi-Eurooppaan. Maailmalta löytyy vain muutama kilpailija.

− Referenssit on hankittava ulkomailta, koska asiakkaamme ovat pääosin julkistoimijoita. Suomen järjestelmä valitettavasti suosii monikansallisia jättejä, Ranta toteaa.

Pää on auennut myös kotimaassa. Mendorin silmissä kuitenkin siintävät suuret markkinat, ja Kiinaa ja Yhdysvaltoja on jo pohjustettu. Konsulttiyhtiö Deloitten tuoreimmassa Technology Fast 50 -listauksessa yritys nappasi nousevien tähtien sarjan ykköspaikan liki 40-kertaistamalla liikevaihtonsa.

Tilaa innovaatioille

Savolainen ja Ranta uskovat suomalaisyritysten mahdollisuuksiin terveysinnovaatioissa. Sääntelyn ja jähmeiden ajattelumallien vuoksi alalla on haasteita, mutta Suomen digiosaaminen hakee vertaistaan.

− Alan potentiaalista kertoo, että jopa Facebook harkitsee terveysbisnekseen lähtemistä. Google on ottanut ensimmäisiä askeleita, samoin Apple älykellollaan, Ranta huomauttaa.

Savolainen painottaa kehityksen olevan vasta lapsenkengissä.

− Sairaaloiden systeemit ovat todella vanhakantaiset. Tilaa innovaatioille löytyy mielettömästi, hän povaa.

Ranta nostaa suomalaiskeksinnöistä esiin videolääkäripalvelu Meedocin, syöpäpotilaiden käyttämän hoidonseurantajärjestelmän Netmedin sekä huippukokki Jamie Oliveria hyödyntävän You-hyvinvointimobiilisovelluksen.

− Niiden kehittäjät ovat tosi makeita firmoja, joilla on meininki päällä. Jos vain rahoitusta löytyy, mahdollisuudet ovat terveysteknologiassa vaikka mihin!

 

Tehoja lääkerobotiikastaterveys_210x.jpg

Yritys: NewIcon Oy, Kuopio ja Jyväskylä

Päätuotteet: sairaaloiden ja apteekkien varastoautomaatiosovellukset, lääkevalmistusrobotit, älylääkekaapit

Henkilöstöä: 35 (maaliskuu 2015)

Aloittanut: v. 2007, terveysteknologiassa vuotta myöhemmin

Liikevaihto: n. 4 milj. € (2014), tavoite 8 milj. € (2015)

Markkinat: Suomi, Venäjä, Israel, Puola, Latvia; pohjustuksessa mm. Norja, Tanska, Britannia, Arabiemiraatit, Kiina

Erityistä: Tarjoaa ainoana suomalaisyrityksenä lääkehuollon automaatioratkaisuja. Alan modernisoituminen avaa jättimarkkinat maailmanlaajuisesti.

 

Helpompaa diabeteshoitoaterveys310x230.jpg

Yritys: Mendor Oy, Helsinki

Päätuotteet: diabeteksen itsemittauslaitteet, pilvipalvelut, analytiikka ja reaaliaikainen yhteydenpito hoitolaitosten kanssa

Henkilöstöä: 28 (maaliskuu 2015)

Aloittanut: v. 2006

Liikevaihto: tavoite yli 10 milj. € (2017)

Markkinat: Italia, Saksa, Portugali, Benelux-maat, Viro, Ruotsi, Suomi; Kiina lähdössä käyntiin

Erityistä: Liikevaihdosta 95 % tulee ulkomailta. Ensisijaisia asiakkaita ovat hoitolaitokset ja kunnat, mutta laitteita myydään myös suoraan potilaille.

 

Hoiva- ja it-ala käsikynkässä

Lääketiede ja digitaalisuus lyövät kättä yhä useammassa terveysinnovaatiossa. Technopolis haluaa tarjota yrityksille hedelmällisiä kohtaamisia, ja etenkin Ouluun ja Tampereelle on alkanut versoa alan keskittymiä.

Pohjoisessa veturina toimii Oulun yliopistollinen sairaala OYS, jonka mittava uudistushanke käynnistyy ensi vuonna. Kontinkankaan suuralueelle on määrä rakentua maailman älykkäin sairaala, joka korvaa 1970-luvulta periytyvät rakenteet.

− Puolen miljardin euron hanke on tavallaan esineiden internet pienoiskoossa. Huippumoderni sairaala avaa huimasti liiketoimintamahdollisuuksia, joten se vetää tutkijoiden lisäksi puoleensa yritystoimintaa, Technopolis Oulun liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouko Uusitalo kuvaa.

Kontinkankaalla sijaitsee Technopoliksen Medipolis-kiinteistö, jossa toimii jo useita terveysteknologiayrityksiä. Läheinen Kiviharjunlenkki on vetänyt puoleensa etenkin it-toimijoita.

− Terveysteknologia on meillä kasvava trendi. Peltolassakin on jo alan yrityksiä. Suuntaus voimistuu epäilemättä tulevaisuudessa, Uusitalo uskoo.

Tampereella on uumoiltu vastaavaa kehitystä TAYS:n hallinnoimalle Finnmedin alueelle, missä sijaitsee Technopoliksen samanniminen kampus. Toistaiseksi se on pääosin sairaanhoitopiirin ja Norlandia Care -potilashotellin käytössä.

− Terveysalan innovaattorit ovat tunteneet hiukan yllättäen enemmän vetoa Hermian kampukseemme, joka tunnetaan it-alan keskittymänä, myyntijohtaja Henri Rantalainen kertoo.

Toisaalta suuntaus on Rantalaisen mukaan looginen. Se osoittaa, kuinka läheisesti tietotekniikka ja lääketiede liittyvät toisiinsa: raja on usein veteen piirretty viiva.