Työn toisinajattelijat

Jokaisen johtajan pitäisi treenata ihmissuhdetaitojaan

“Suomalaisen työelämän helmasynti on se, että että asiat tehdään aina niin, ettei kukaan pääse varmasti sanomaan mitään.” Se on elokuvaohjaaja Klaus Härön mielestä ongelma, sillä ilman rohkeutta kokeilla uutta ei synny uusia oivalluksia – eikä myöskään iloa hyvin tehdystä työstä. Elokuva-alalla ohjaajan on pakko uskaltaa antaa kaikkensa alusta asti, sillä lopputulos on julkinen. “Työssä ei kehity lainkaan, jos kaiken tekee niin kuin aina ennenkin. Jokaisella työllä on tietyt reunaehdot, mutta niiden puitteissa on mahdollista kokeilla uutta. Työn tilaajakin saattaa ilahtua enemmän, jos tekijä ei ole mennyt kaikkein helpoimman kautta vaan luonut sen sijaan jotain uutta ja oikeasti mielenkiintoista.”

Klaus Härö on paitsi palkittu elokuvaohjaaja, myös ammattipuhuja ja johtaja. Tittleistä kaksi ensimmäistä on tietoisesti hankittuja, mutta johtajaksi Härö päätyi vahingossa. Nuori Härö ihastui elokuvaan sen ilmaisuvoimaisuuden vuoksi. Tällaista taidetta minäkin haluan tehdä, hän ajatteli, ja elokuvamaailma tempaisi mukaansa. Vasta hieman myöhemmin Härö ymmärsin, että elokuvan ohjaaminen vaatii asiaosaamisen lisäksi myös taitoa työskennellä tavoitteellisesti suurten ihmisjoukkojen kanssa – toisin sanoen johtamistaitoja.

Yhteistyö kantaa hedelmää

Elokuvan ohjaaminen on ensisijaisesti juuri ihmisten johtamista. Työyhteisö koostuu eri alojen rautaisista ammattilaisista, joita ohjaajan täytyy pystyä luotsaamaan kohti yhteistä tavoitetta, ja joiden näkemyksille pitää myös osata antaa tilaa. “Ensimmäiset elokuvani olivat käsittämättömän huonoja jopa omien vanhempieni mielestä. Kehitystä alkoi tapahtua vasta, kun opin antamaan muille tilaa ja ottamaan palautetta vastaan.” Härön tavoin lähes kuka tahansa saattaa löytää itsensä yllättäen pomon pallilta. Oman alan asiantuntemus ei silloin riitä, sillä ihmisten johtaminen vaatii myös vuorovaikutusosaamista. “Johtamistaidot ovat loppujen lopuksi hyvin pitkälle tavallisia ihmissuhdetaitoja. Itselleni vaikeaa on ollut opetella pois esimerkiksi muiden keskeyttämisestä, päälle puhumisesta ja asioiden kiirehtimisestä.” Paitsi kommunikaatiotaitoja, johtajalta vaaditaan myös valmiutta kääriä hihat tosipaikan tullen. “Jos haluaa vaatia muilta jotain, pitää ymmärtää ainakin perusasiat heidän työstään.”

Huonoja pomoja, kiirettä ja rahahuolia – jo 1800-luvulta

Samat aikataulupaineet ja deadlinet koskevat kaikkia aloja, ja joskus paras inspiraatio myös luovalla alalla on maksamaton lasku. Elokuva-ala ei siis lopulta eroa muista aloista kovinkaan paljon, Härö tuumii. “Työelämä ei ole ylipäätään muuttunut niin paljon kuin usein ajatellaan. Meillä ei vain ole tarpeeksi pitkää perspektiiviä. Aivan samoja ongelmia – huonoja pomoja, aikataulupaineita ja budjettivaikeuksia – on valitettu jo satojen vuosien ajan.” Muutosten sijaan kannattaisikin usein pyrkiä keskittymään siihen, mikä säilyy ennallaan. “Parhaat ideat syntyvät aina ihmisten välisissä kohtaamisissa ja yhteistyössä, kun joku uskaltaa avata suunsa, ja sanoa, hei, että näinhän tämä pitäisi tehdä! Luovuus on ongelmien ratkomista, mutta se kumpuaa rohkeudesta puhua asioista ääneen.”

Yhdessä suhteessa elokuva-alan voi ajatella olevan jopa työelämän edelläkävijä. Se on alunperinkin ollut luonteeltaan projektityötä, joten pätkätöiden uhka ei alan ammattilaisia hetkauta, vaan jopa päinvastoin: “Tietotaito karttuu kokemuksen myötä, mutta jokainen projekti on kuitenkin aina aloitettava lähtöviivalta, ja siksi jokaiseen projektiin keskitytään aina täysillä. Siitä voisivat muutkin ottaa mallia!”

Johtajaksi vastoin tahtoaan – Klaus Härö kiertue

Tervetuloa inspiroitumaan Technopolis Business Breakfast -kiertueelle, jossa vahva tarinankertoja Klaus Härö jakaa kertomuksensa tiestään ohjaajaksi, oman tiensä kulkijasta monialaisen tiimin vetäjäksi – johtajaksi vasten tahtoaan. Tapahtuma järjestetään Tampereella 22.8, Kuopiossa 29.8, Jyväskylässä 30.8, Helsingissä 31.8 ja Oulussa 14.9. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.