Asiantuntijablogi

Millaiselle toimistolle haluamme palata?

Työympäristön toimivuus on monen päättäjän mielessä enemmän kuin koskaan. Nyt pohditaan kuumeisesti, millainen meidän yrityksemme työkulttuuri on tulevaisuudessa ja mitkä työtavat palvelevat tarpeitamme parhaiten. Samalla puntaroidaan, mikä on toimiva suhde toimistotyölle ja kuinka paljon voimme työskennellä jatkossa etänä. Kuten olemme huomanneet, yhtä oikeaa vastausta näihin kysymyksiin ei ole. Jokaisen yrityksen tulee tunnistaa ne tavat, jotka sopivat heille parhaiten ja pyrkiä kehittämään oma toimiva tiensä tulevaisuuteen.

Viimeiset kuukaudet ovat tahtomattamme kiihdyttäneet tarvettamme toimia uudella tavalla, ja meidät on pakotettu miettimään työympäristöasioita uudelta kantilta. Tilanteeseen haastetta tuo se, että kaikki asiat eivät ole omassa kontrollissamme. Epävarmuus ja tiedon puute hallitsevat edelleen monen yrityksen nykyhetkeä.

Näin työympäristöasiantuntijan näkökulmasta yritysten muutosten juurisyyt ja -tarpeet eivät ole kuitenkaan kovasti muuttuneet koronapandemian myötä. Jokaisen yrityksen tulisi kehittää työkulttuuriaan ja -ympäristöään aktiivisesti myös normaalitilanteessa. Uskon, että asiat, jotka olivat yrityksen heikkouksia ennen ovat niitä nyt moninkertaisesti ja päinvastoin: asiat, jotka tekivät meistä hyviä, ovat pelkästään vahvistuneet ja tarjoavat jatkossa myös suuremman kilpailuedun.

Moni harkitsee toimistolle paluuta asteittain ja osa on sinne jo palannutkin. Tiedän monen myös työskennelleen toimistoltaan käsin koko kriisin ajan. Variaatio työtapojen, tunteiden sekä turvallisuuden kokemisessa on valtava, mikä hyvän päättäjän on otettava huomioon. On tärkeää, että ihmisten perustarpeet tulevat työpaikoilla täytetyiksi ja toimistolle palaaminen tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä. Jokaisella työpaikalla tulisikin nyt pohtia, miksi ihmiset haluavat tulla toimistolle? Mikä tekee juuri meidän toimistostamme toimivan ja ainutlaatuisen?

Maailman itsestäänselvin asia tuntui yhtäkkiä ylellisyydeltä

Palasin itse toimistolle asteittain jo jonkin aikaa sitten. Mieleeni on jäänyt vahvasti ensimmäisestä etäjakson jälkeisestä toimistopäivästäni se, kun pääsin lounaalle kampuksellamme sijaitsevaan ravintolaan. Söin maittavan aterian, jonka jälkeen palautin astiat muiden pestäväksi. Normaalisti itsestäänselvät asiat tuntuivat yhtäkkiä ylellisyydeltä. Tajusin, mikä erottaa kotiolot toimistomaailmasta: minun ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Voin nauttia päivittäin monista palveluista, joiden olemassaoloa en ole ennen juuri ajatellutkaan.

Toinen oleellinen ero kotitoimistoon olivat laadukkaat, ergonomiset työpisteet. Viime kuukausina vanha vaiva selässäni on alkanut jälleen ilmoitella itsestään. On hienoa, että työnantajat miettivät näitä asioita ja tarjoavat meille ensiluokkaiset puitteet terveelliseen työntekoon.

Kolmas, ja todennäköisesti suurin myönteinen ero kotitoimistolle olivat paikan päällä olevat kollegat. Kuinka onnellinen olinkaan kolmesta paikan päällä olevasta työkaveristani tuona päivänä! Itselleni toisten ihmisten kohtaaminen on suuri ilo ja yhteenkuuluvuuden tunne tärkeää. Viime aikoina olen kärsinyt virtuaaliähkystä ja ymmärtänyt, kuinka tärkeitä muut ihmiset minulle ovat. Harva pystyy olemaan jatkuvasti luova ja innovatiivinen yksin koneen ääressä. Ajatusten peilaaminen ja yhdessä ideointi vahvistaa tiimihenkeä, mutta johtaa useimmiten myös parempiin tuloksiin.

Uskon, että tulevaisuuden työpaikoilla mietitään ennen kaikkea ihmisten hyvinvointia ja sitä, mikä saa meidät työskentelemään parhaalla mahdollisella tavalla. Keskiöön nousee yksilön valinnanvapaus ja itsensä johtaminen. Ihmisten tulee ottaa entistä suurempi vastuu omista resurssien käytöstään, mutta samaan aikaan työnantajilta toivotaan entistä vahvempia panostuksia laadukkaisiin ja toimiviin työympäristöihin. Vanha sanonta on hyvin ajankohtainen nyt ja tulevaisuudessa: ”ei se määrä vaan se laatu”.

Toimistotilat tulevat todennäköisesti olemaan jatkossa tiiviimpiä, mutta samaan aikaan laadukkaampia ja tarjoamaan ihmisille jotain totutusta poikkeavaa. Toimistolle tullaan pääasiassa kohtaamaan, ideoimaan ja ylläpitämään yhteishenkeä. Modernien digitaalisten työvälineiden ja uusien pelisääntöjen myötä tuottavaa työtä voidaan tehdä joustavasti useasta eri paikasta, mikä ohjaa meidät optimoimaan resursseja laajemminkin. Tulevaisuudessa mietimme ennen kaikkea sitä, mikä on järkevää niin yksilön, yritysten kuin ympäristömmekin kannalta.

 

Tiia Rauhamäki on sisätilasuunnittelun moniosaaja ja toimii työtiloista vastaavana konseptipäällikkönä Technopoliksella. Tiian kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti ihminen, työympäristöjen funktionaalisuus ja hyvinvointi.

Lue lisää Tiian ajatuksista työympäristöistä ja työelämästä.

 

 

 

 

 

Jos olet kiinnostunut työympäristösi kehittämisestä, voit ladata alla olevasta lomakkeesta maksuttoman työympäristönsuunnitteluoppaamme. Oppaassa käsitellään esimerkiksi sitä, miten toimivaa työympäristöä lähdetään rakentamaan. Jos kaipaat tukea oman työympäristösi kehittämiseen, voit olla meihin myös suoraan yhteydessä. Olemme tehneet usealle asiakasyrityksellemme onnistuneita työympäristömuutosprojekteja, joista kerromme mielellämme lisää.

Lataa opas työympäristön suunnitteluun: