To do -lista kaipaa merkinnän myös palautumiselle

Vuodenvaihde sai minut (jälleen kerran) pohtimaan palautumisen merkitystä ja toteutumista. Mitkä asiat palauttavat ja mitkä kuormittavat tarpeettoman paljon? Työn ja siviilielämän kuorimittavuus on yksilöllistä. Olisi erittäin tärkeää oppia tunnistamaan omaa elämää kuormittava asiat. Jos elämän tasapaino häiriintyy pidemmän aikaa, väsymme. Vaaran merkkejä voi olla vaikeaa tunnistaa ajoissa kun tila on ylivireinen.

Aihe on tuntunut erityisen ajankohtaiselta luettuani Oskari Saaren kirjoittaman Aki Hintsasta kertovan teoksen Voittamisen Anatomian sekä Sanna Aulakosken ja Maaret Lungdahlin työuupumuksesta kertovan teoksen Voimat takaisin. Osallistuin myös tammikuun alussa Nordic Recovery -tapahtumaan, jossa käsiteltiin kattavasti stressiä, unta ja palautumista. Kaisa Jaakkola kiteytti puheenvuorossaan upeasti palautumiseen tarvittavat elementit, jotka löytyvät myös hänen uutuuskirjastaan Palaudu & Vahvistu.

Kokosin näiden pohjalta palautumisen to do -listan:

1. Itsetuntemus

Kaikista palautumiseen tarvittavista asioista tärkeimmäksi nostan itsetuntemuksen. Tiedätkö aidosti mikä sinua rentouttaa ja palauttaa? Toiselle rentouttava juoksulenkki voi olla jollekin valtava ponnistus ja stressitekijä. Nautinnollisinkaan hieronta ei aja asiaansa, jos mieli on täynnä huolia. Itsensä kohtaaminen on usein valtava haaste ja vaatii melkoisesti energiaa. Uskon kuitenkin, että huoli- ja stressikentän putsaaminen auttaa palautumisessa. Kun mieli on seesteinen, kroppa seuraa ihmeellisesti perässä. Oleellista on myös itsensä nostaminen ykköseksi, terveellä tavalla. Jos aina unohtaa omat tarpeet ja ruuhkavuodet vievät oman ajan nolliin, voi olla varma, että jossain kohtaa romahtaa.

2. Elämän tasapaino

Hyvinvointiasiantuntijat painottavat lähes aina elämän eri osa-alueiden tasapainoa. Terve itsetuntemus, hyvät ihmissuhteet, tarpeeksi haastava (mutta ei liian kuormittava) työ ja muut kiinnostuksen kohteet, fyysinen ja henkinen terveys sekä terveellinen ravinto ja uni ovat asioita, joiden äärelle kannattaa todella pysähtyä aika-ajoin.

3. Uni

Unen laadun merkitystä ei kai kiistä kukaan. Jos emme nuku kunnolla, väsymme. Moni meistä on ylivireinen ja käy niin kierroksilla, että uni jää pinnalliseksi ja katkonaiseksi. Tällöin uni ei elvytä, eikä ihminen palaudu. Jopa 95 % ihmisen palautumisesta tapahtuu unen aikana. Harva kuitenkaan tarkastelee unenlaatuaan täysin rehellisesti ja lähtee järjestelmällisesti korjaamaan unta häiritseviä tekijöitä. Yleisesti ajattelemme, että kyllähän minä tässä jaksan. Uni on aivojen pesua ja pidempään jatkuneet uniongelmat johtavat pahimmillaan vakaviin sairauksiin.

On tärkeää löytää itselle parhaat keinot hyvään uneen. Unitutkija Christian Benedict mainitsi Nordic Recovery -tapahtumassa, että joissain tilanteissa voi olla jopa järkevää nukkua puolison kanssa eri sängyissä. Hän kertoi itse nukkuneensa vaimonsa kanssa jo 10 vuotta eri huoneissa, koska yhdessä nukkuminen ei onnistu erinäisistä syistä. Joku saattaisi pitää ratkaisua merkkinä parisuhdeongelmasta, mutta kun asiaa tarkastelee palautumisen näkökulmasta, niin onhan se hullua, jos oma uni kärsii vuosia toisen kuorsauksen vuoksi. Christianin sanoin, hoidetaan parisuhteitamme silloin kun olemme hereillä.

4. Työn imu ja motivaatio

”Työni on todella mukavaa, tarpeeksi haasteellista ja olen motivoitunut. En siis voi uupua, koska olen niin innostunut.” Väärin. Näyttää siltä että etenkin tunnolliset, motivoituneet ja työstään nauttivat ihmiset saattavat syyllistyä työn merkityksen ylikorostamiseen ja vauhtisokeuteen. On vaikea tunnistaa omaa väsymistä, kun putki on päällä. Raja terveellisen, hyvän vireen ja ylivireen välillä on salakavala. Missä kohtaa kannattaa hidastaa, vaikka onkin vielä kivaa?

Itse tunnistan työn merkityksen ylikorostamisen ongelman erinomaisesti. Työasiat tulee hoidettua täsmällisesti aikataulussa, mutta oma hammaslääkäri on vuoden varaamatta (koska ei ole ehtinyt) ja rakas jooga harrastus on tauolla (koska jatkan sitä kun töissä vähän hellittää).

5. Kovalevyn tyhjennys

Kuten meille niin tärkeät mobiililaitteemme, myös päämme kaipaa joskus tyhjennystä. Jos oma kovalevy on liian täynnä, on vaara että kone tilttaa. Ainakin itselleni on erittäin tärkeää saada asioita valmiiksi, projektit pakettiin ja sähköposti lukemattomista tyhjäksi. Kun se kauan odotettu loma alkaa – mikä on kamalampaa kun keskeneräisyyden tunne ja tekemättömät asiat? Tunnollinen ei tätä kestä, vaan miettii lomansa läpi kollegoille jääneitä hommia.

6. Ruutuaika

Säännösteletkö lapsesi mobiiliaikaa? Kun asiaa ajattelee tarkemmin, miksi olisimme aikuisena erilaisessa asemassa lapsiimme nähden? Aikuiset ohjeistavat lapsiaan ja asettavat heille turvalliset rajat, mutta unohtavat samaan aikaan itsensä. Luovuus, palautuminen ja rentoutuminen ei suurimmalla osalla meistä yksinkertaisesti onnistu mobiilisti.

7. Häpeä

Siis minähän en ole se, joka väsyy työhönsä. Ne on ne jotkut muut. Yksi yhteneväinen tekijä työssä uupuneille tuntuu olevan se, ettei väsymystä kehdata myöntää. Väsymys tuntuu edelleen olevan heikkouden merkki ja häpeän aihe. Jo aika ennen varsinaista uupumista on raskas juuri tästä syystä: esimiehelle tai kollegoille on vaikea myöntää omaa väsymystä, vaikka tällöin tilanne olisi vielä helpommin korjattavissa.

8. Palautuminen ei ole suorittamista

Moni ajattelee, että esimerkiksi liikunta palauttaa päivän rasituksista. Eipä muuten palauta, jos liikuntasuoritusta lähtee tekemään puoliväkisin ja suorittamaan palautumista. Palauttavien asioiden tulisi olla mielekkäitä, keveitä, rentouttavia ja niitä tulisi olla sopivasti myös työpäivän lomassa. Tässä kohtaa erittäin oleellista on niiden asioiden tunnistaminen, jotka toimivat juuri sinulle.

Olen huomannut, että minulle kirja on edelleen aivan mainio käyttöliittymä ja metsän läsnäolo vaan kerta kaikkiaan toimii. Hämmästyttävän usein palaudumme parhaiten edelleen perusasioiden äärellä.


Tiia Rauhamäki on sisätilasuunnittelun moniosaaja ja toimii työtiloista vastaavana konseptipäällikkönä Technopoliksella. Tiian kiinnostuksen kohteita ovat erityisesti ihminen, työympäristöjen funktionaalisuus ja hyvinvointi.

Lue lisää Tiian ajatuksista työympäristöistä ja työelämästä.