Asiantuntijablogi

Hyvin suunnitellut toimitilat tuovat kilpailuetua rekrymarkkinoilla

Johtamisen asiantuntija Tiina Alhon mukaan yritysten täytyy suunnitella ja johtaa tarvittavaa osaamista systemaattisesti, jotta sillä voi saavuttaa halutun kilpailuedun. Kun kilpailu kiihtyy ja kaikille aloille ei riitä osaajia, asettaa se haasteita oikeiden tekijöiden löytämiseen. Tästä johtuen yrityskulttuuri ja työympäristö nousevat entistä merkittävämpään asemaan rekrytoinneissa.

Kilpailu parhaista osaajista on jo monen yrityksen arkipäivää

Tiina Alho
Kuva: HRM Partners kuvapankki
Kuvaaja: Heli Hirvelä

Itku ei auta rekrymarkkinoilla, sillä työelämä on muuttunut runsaasti viime vuosien aikana. Kilpailu parhaista osaajista kiristyy jatkuvasti ja erityisasiantuntemusta vaativiin tehtäviin on usein haastavaa löytää sopivia tekijöitä. Ilmiö korostuu esimerkiksi ICT-alalla.

Silloin kun työntekijällä on valinnanvaraa runsaasti, täytyy työnantajan erottua kilpailijoistaan. Siksi jokaisella yrityksellä tulisi olla suunnitelma siihen, miten parhaat osaajat saadaan houkuteltua heidän palkkalistoilleen.

Vaikuttavia muutoksen ja johtamisen ratkaisuja tarjoavan HRM Partnersin asiakkuusjohtaja Tiina Alho saa arjessaan erinomaisen läpileikkauksen suomalaisen työelämän kohokohtiin ja haasteisiin. Hän on todistanut muutosta eturivissä.

– Työn merkityksellisyys on noussut entistä isompaan asemaan. Elämme vahvaa työelämän murroskautta, missä itsensä johtaminen ja työn merkityksellisyys korostuu. Työn tekemisen tapa ja muoto ovat muuttumassa, mikä tarkoittaa esimerkiksi ajasta, paikasta ja sopimuksista irtautumista. Nykypäivän työntekijät tietävät mitä he haluavat uraltaan ja työnantajaltaan ja osaavat valita työpaikkansa näiden arvojen mukaisesti.

Hyvä yrityskulttuuri on yhtenäinen kaikkialla – myös toimitiloissa

Vaikka limukoneet ja liukumäet voivat olla hauska lisä työpaikalla, suurimmalle osalle tärkeintä on arjen mielekkyys ja sujuvuus. Työympäristö on iso osa arkea ja se voi joko tukea tai mureuttaa kokemusta, joka työntekijöillä yrityksestä on.

Alhon mukaan nykypäivän tärkein rekryvaltti on yrityskulttuuri eli se, millaiset arvot, toimintatavat ja yleinen arki yrityksessä vallitsee. Sekä työnantajamielikuva että työntekijäkokemus rakentuvat kulttuurin pohjalta.

– Tärkeintä on se, että yrityksessä aidosti eletään ja edistetään sitä kulttuuria mistä myös viestitään ulospäin. Tehtyjen arvolupausten tulee toteutua ja näkyä arjessa saumattomana kokonaisuutena, Alho summaa.

Mielikuvan tulisi olla yhdenmukainen kaikissa kosketuspisteissä, jolloin myös toimitilojen täytyy aidosti ilmentää yrityskulttuuria.

– Jokainen voi kuvitella millainen fiilis tulee työnhakijalle joka on hakenut moderniin ja itseohjautuvaan softataloon, mutta saapuu haastatteluun 80-luvulle jämähtäneeseen toimistoon. Kokemuksen täytyy olla yhteneväinen kulttuurin kanssa, oli kyse sitten työntekijästä, asiakkaasta tai yhteistyökumppanista.

Vaikka usein työnantajabrändi ja yrityskulttuuri nousevat keskustelunaiheeksi nimenomaan rekrytointien yhteydessä, kannattaa niiden merkitys muistaa myös työntekijöiden pysyvyydessä. Alho muistuttaa, että hyvät työntekijät kannattaa pyrkiä pitämään yrityksen palveluksessa mahdollisimman pitkään.

– Jokainen työnantaja varmasti tietää, kuinka paljon uuden ihmisen rekrytointi ja perehdyttäminen maksaa. Siksi kaikille osapuolille tehokkainta on löytää kerralla oikeat tekijät ja myös pitää heidät yrityksessä mahdollisimman pitkään. Tätä voi avittaa muun muassa tarjoamalla selkeitä kehityspolkuja sekä takaamalla hyvät edellytykset päivittäiseen työntekoon.

Hyvä työympäristö tukee työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita

Työntekijälle tärkeintä on, että arki sujuu saumattomasti. Alhon mukaan työnantajan tulisi huomioida työntekijä yksilönä ja selvittää, miten juuri hänen työstään saadaan mahdollisimman sujuvaa. Hyvin suunniteltu työympäristö tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset työntekoon.

– Mielestäni hyvässä työympäristössä on huomioitu riittävä ergonomia ja työtehokkuus. Työtilat voivat vaikuttaa tehokkuuteen joko nousevasti tai laskevasti.

Hyvin suunnitellut toimitilat vastaavat työntekijän yksilöllisiin tarpeisiin: jos osa työntekijöistä tarvitsee hiljaisuutta keskittyäkseen, mutta muut kaipaavat tiimityöskentelyä, kannattaa työympäristön tarjota tilaa molempiin tarkoituksiin. Toimivat tilat ja työvälineet parantavat työntekijöiden tehokkuutta ja samalla parantavat yrityksen kilpailukykyä.

Vaikka lopullinen vastuu tilojen toimivuudesta on työnantajalla, kannattaa työntekijät osallistaa siihen.

– Työntekijöillä itsellään on usein paras näkemys siihen, mitä he tarvitsevat onnistuakseen. He tietävät, mitä tehtäviä työpöydältä löytyy ja millaiset tilat tukevat näiden tehtävien suorittamista parhaiten, Alho tiivistää.

Työpaikan sijainti on työntekijälle tärkeä

Tämän päivän työntekijöille yrityksen sijainti on tärkeä ja esimerkiksi milleniaalit haluavat usein asua kaupungeissa alueilla, lyhyen matkan päässä työpaikastaan. Euroopassa jo 74 % väestöstä asuu urbaaneilla alueilla, ja tulevaisuudessa määrän ennustetaan kasvavan entisestään. On selvää, että osaajista kilpailevan yrityksen täytyy jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota toimitilojen sijaintiin.

Hyvä sijainti maksaa ja vaatii yrityksiltä toimitilojen huolellista suunnittelua. Hukkaneliöihin ei yksinkertaisesti ole varaa, sillä vuokrakustannusten kasvaessa täytyy jostain karsia.

Työelämän muutos onneksi tukee kehitystä, ja esimerkiksi monitilatoimistojen avulla moni yritys on onnistunut tilankäyttöä tehostamalla karsimaan vuokrakustannuksista. Myös Alho uskoo, että monissa yrityksissä on mahdollista pärjätä pienemmillä neliömäärillä.

– Olen kuullut aikoinani sellaisen nyrkkisäännön, että jokaista työntekijää kohti tulisi varata noin 15 neliötä toimistotilaa. Tämä ei kuitenkaan mielestäni ole enää validi. Työn tekemisen tapa on muuttunut, ja nykyään yritys pärjää hyvin paljon pienemmillä työtiloilla, kunhan ne ovat hyvin suunnitellut.

Onko yritykselläsi edessä muutto tai remontti? Lataa opas tehokkaaseen toimitilasuunnitteluun!